torstai 30. huhtikuuta 2015

Ehkä kotiinpäin 1.5.2015

Eilen illalla kuulimme taas ettemme saa lentoja khatmaduhun lakpalta. Rupesi ottamaan niin kupoliin että päätimme hieman itse selvitellä asiaa. Kävimme kysymässä helikopterilentoja ja niitä ei supraan heti saanut mutta pienen painostuksen jälkeen sanottiin että 3000$ pääsäisiin. No lupasimme ottaa sen kortin käyttöön. Illalla tuli toinen vaihtoehtoinen ehdotus sherpalta josta olimme myös mandalankin porukan kanssa puhuneet eli että lennetään ensin intian rajalla olevaan Biratnagar nimiseen paikkaan josta sitten jatkettaisiin khatmanduhun. Kysyimme varmistulseksi asiaa vielä aventuradta ja rishiltä joks yhtäkkiä muistikin myös tämmöisen vaihtoehdon kun kerroimme viestissä että voimme itse maksaa sen lennon 350$. Taisi olla vaan rahasta taas tässäkin kohtaa kyse kun normaali lento kustantaa noin 160$.
Katsotaan kuinka meidän käy. Lento pitäisi lähteä klo 9.00

Tilannetietoa

Klo 13.32 ja odottelemme lentokoneita kohti luklaa jotta päästäisiin pois. Aamuinen klo 9.00 lentoon emme jostakin syystä päässeet vaikka meille kerrottiin että lentoliput on jo ja nyt pitää maksaa ja masoimmehan me 350$ + komissiot ja tämän jälkeen sherpat rupesivat puhumaan suorasta lennosta. Mandalan porukka meni klo 9.00 lähtevällä lennolla. Rahoja ei koskaan saatu takaisin. Meni monta tuntia kun odotimme aulassa ja aina vaan näytettiin pitää odottaa. Sitten kun lopulta meille tultiin sanomaan että päästää chek in tiskille punnittiin laukut ja pyydettiin lisämaksua. 2800r jonka olimme maksamassa mutta kun pyysimme kuittia ei maksua tarvinnutkaan enää maksaa. No minun laukkuni kuulemma tulee toisella koneella. Pääsimme turvatarkastukseen jossa kysyttiin kansalaisuutta ja onko aseita no ei ollut niin saimme mennä☺
Päästiin odotusaulaan ja hetkeksi jo tuli sellainen olo että mehän kohta lennetään. No aikamme odotettua tulee lentäjien lounastauko. Kun lounastauko päättyy onkin jo tuulista eli kenttä laitettiin kiinni. Lakpa tuli hakemaan meidät syömään n klo 13 aikaan. Käveltiin lentokentän läpi portista joka oii auki tänne ravintolaan vaikka olimme menneet ns. Turvatarkarkastuksesta läpi.. kohta palataan varmaan takaisin.

Tilanne katsaus klo 18.46

Oltiin jo juoksemassa koneeseen kun kapteeni ilmoitti että kenttä on suljettu
Odotettiin noin 11h tänään. Kauankohan huomenna..

Hyvää vappua

Tänään taitanee siellä suomessa päät täyttyä kuplajuomasta. Hyvää vappua kaikille.
vaikka huomenna onkin pyhäpäivä toivottavasti operaattorimme saa meille järkkäiltyä asioita. Olimme eilen yhteydessä suurlähetystöön Suviin joka käski puskea itseämme läpi lentolippukassalle. Suvi oli myös jutellut Karin kanssa. Kari kuotenkin ohjeisti meitä että antaisimme paikallisten hoitaa asiaa. Näin nyt sitten päätimme tehdä. Eilen ei lentolippuja ainakaan ole vielä saatu. En tiedä kävikö kukaan tiskin auettua kokeilemassa sitä. Hieman mietityttää kun operaattori kyselee vielä meiltä että halutaanko pois täältä ja millä lentoyhtiöllä. Jää kuitenkin näiden tietojen perusteella sellainen kuva että operaattorille on tärkeätä etteivät he joudu maksumiehiksi. On varmasti vaikeata saada lentoja jos käyttää vain samaa lentoyhtiötä eli yrittää siirtää vahoja lentoja. Täällä on nyt niin paljon ihmisiä että ainut taktiikka olisi jatkuva yritys. kun toimisto aukeaa suomessa täällä on jo puolipäivä ja liput yms menneet. Rishi oli myös laittanut viestin että tekevät kaikkensa. Nyt katsotaan kuinka homma saadaan maaliin.
Ristiriitaista tietoa on myös mennyt näistä helikopteri kyydeistä kun meiltä pyydettiin maksusitoomus että päästiin pois kotesta. Meidän sherpamme ja oliver eivät ole joutuneet tällaista kirjoittamaan. Kaippa se raha otetaan sieltä mistä saadaan. Hieman tuntuu eriarvoiselta toiminnalta.
Täällä oli myös toinen aventuran porukka joka oli saanut eilen lennot pois niin myös hieman ihmettelen kuinka he olivat saaneet lennot mutta meille ei saada edes lippuja. Olisi ollut mielestäni myös korrektia että heidän ryhmänjohtajansa olisi tullut moikkaamaan ja kysymään kuulumisia meiltä.

Tilannetietoa.

Sain karilta viimein puhelun klo 12.30 jossa hän kertoi että lennot kahtmandusta eteenpäin on varattu täksi illaksi klo 21 ja huomiseksi. Olemme myös jonossa ostamaan lentolippuja luklasta. Kun tulimme tähän ravintolaan noin klo 12 niin lakpa toi avaimen meille ja kysyimme että missä oliver on. Hän sanoi että kathmandussa..tieto kulkee taas. tuolla  välillä olimme katsomassa markkinoita. Täällä on tosi huonot kentät joten kommunikointi ulkomaailmaan on hankalaa. Lakpa puhuu mitä sylki suuhun tuo kun kysyin häneltä että kuinka he pääsivät kotesta luklaan ilmaiseksi hän sanoi että oliverilla on vakuutus. Sitten sanoin ettei se niin mennyt hän muutti tarinaa että oliverin vatsa oli kipee mutta eipä se niinkään mennyt vaan oliverin vatsakipu alkoi vasta luklassa. Täällä pitää kirjaimillesesti vääntää rautalangasta asioita. Toinen snowly horizonin kaverin näki meidät ja sanoi että meidän pitää maksaa 1200$ helikopterilennosta. Sanoimme että miksi meodän pitää maksaa kun lakpa ja muiden ei.. no siihen ole vastausta. Sitten sanottiin että helikopterissa oli me 3 finlandia ja 2 nepalia kyydissä että heidän tulisi myös osallistua kustannuksiin. Nepalimies vain totesi ettei heidän tarvitse maksaa. No sitten se keksi että se helikopteri maksaakin 2000$ yhteensä että meidän osuudeksi jää 1200$
No sanoimme että operaattorit hoitaa tämän. Vahvistettiin asia vielä kariltakin.

Noin klo 15.30 tuli karilta uusi kännynumero ilmeisesti siviilipuhelin kun taisi vappupirskeet painaa päälle. Tänään annoimme täydet valtuudet operaattoreille koettaa järjestää lentoa täältä mutta tulos oli että kaikki on tehty mutta lippuja tai lentoja ei saada. Ottakaa yhteyttä kun olette kathmandussa. Pitäisikö tämä tulkita niin että pitäisi itse taas hoitaa homma. Veikkaampa jos löisin tukun rahaa tuonne helikopterifirmalle niin oltaisiin illalla kathmandussa.

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Satelliittipuhelin

Satelliittipuhelin oli pelastanut tässä sopassa monesta turhasta asiasta. Aventuran ohjelmassakin lukee että retkikuntatavaroihin kuuluu satelliittipuhelin sekä aurinkolaturit. Kumpiakaan ei ollut. Tarkistin asiaa vielä Rishiltä kun olimme lähdössä retkelle ja tuolloinkin se piti olla kunnossa. Ensi kerralla kyllä pyydän näytille. Kun sitten tosiaan pyysimme venäläisten puhelinta lainaksi saimme yhden kollektiivipuhelun soviteltua ja kaikki retkikunnat sai yhden yhteisen helikopteritilauksen. Itse soitin caritalle joka toimi tiedottajana eteenpäin. Oma Lakpa sherpa ei tykännyt kun hän ei saanut järjestää lentoa meille. Todellisuudessa hän ei siihen kyennyt. Täällä nepalissa tuntuu olevan todella tärkeätä kuka saa hoitaa minkäkin asian. Raha puhuu tietyissä asioissakin. Tangassa olisi ollut monena päivänä hyvä keli lentää mutta paikalliset sähläsivät koko ajan lentoyhtiöihin ja ilmeisesti yrittivät vedättää myös rahaa heiltä koska kun jäimme yksi eikä ollut ketään meidän puolellamme hinnsy heitteli ja mitä korkeapi hinta niin sitä nopeamnin luvattiin kopteria. Sama jatkuin kotessa ja takui siis 5 päivää ennenkuin snowly horizon mies saapui meitä hakemaan. Edeltävänä päivänä kuulemma meille oli tullut kone mutta nämä paikalliset taad sähläs ne espanjalaisille. Meno on kuin villissä lännessä porukkaa revitään kopterista ulos jne..
Nyt kuitenkin olemme siis luksassa ja saamme ruokaa ja juomaa ja on katto päänpäällä. Kaikki siis toisesti hyvin. Kari soitti ja sanoi että huomiseksi olisimme saamassa lentoa kathmanduhun.

Toni

Lukla 29.4.2015

Tänään pääsimme helikopterilla luklaan kun snowly horizonin kaveri tuli hakemaan meitä. Jouduimme siis odottamaan 5 päivää helikopteria. Nyt saamme myös puhelin yhteydet ulkomaailmaan. Täällä kaikki hyvin mutta kotiin tulisi päästä nopeasti. Täällä uutisissa puhutaan uudesta kärsityksesta 9 rihterin asteista joka tulo tuhoamaan suuren osan näistä taloista. Toivotaan että Aventura ja muut tahot jo ottaisivat asiat vakavasti.

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Kothe 28.4.2015

Tänään on nrljäs päivä kun raahamme tavarat alas helikopteri platalle. Eilen samme yhteyden Kariin joka lupasi järkätä helikopterikyydin tänne. Tänään kun soitimme jän kysyy missä me ollaan..no Kothessa niinkuin sovittiin. Linjat kuulemma poikki Kathmandussa niin varmaan onkin mutta jos me pääsemme täältä jumalan selän takaa niin kyllä varmaan jos viitsi useaan kertaa koettaa. Kun soitimme puoleltapäivän aikaan kari sanoi että hän yrittää nyt sitten toista kautta. Turhaan menee aikaa koska joka aamu täällä olisi helilopteri voinut tulla. Tuntuu että raha puhuu täälläkin kun paikalliset yrittää myös kokoajan säätää välissä. Kari sanoo että älkää olko huolissaan mutta hieman alkaa huolettaa kun chekkiläisten uutisisda oli sanottu että lisää järistyksiä on tulossa. Saimme yhteyden paikallisen helikopteri yhtiön pomoon ja pyysimme tuomaan kopterin tänne. Jän sanoi että luklassa on kiirettä everestin takia mutta sinne ehkä saadaan lento. Kathmanduhun olisi paras vaihtoehto mutta kiireen takia he eivät ilmeisesti sinne asti lennä. Vittu että alkaa ottaa kupoliin kun joka päivä sanotaan no problem. Nyt on ihan sama mistä kopteri saadaan.

Klo 18.30 tuli yksi kopteri joka haki espanjalaiset pois. Piti tulla 3 kopteria mutta loput peruttiin. Ehkä huomenna.

Kothe 27.4.2015

Tänään päätimme vaeltaa takaisin kotheen kun maanjäristykset olivat loppuneet. Odotimme noin klo 10.00 saakka kun lennon piti tulla 7-9 välillä. Välillä paikallinen kaveri joka ilmeisesti yritti tehdä bisnestä lennoilla oli kovin avulias ja kantoi myös laukkumme kotheen 4500 rupiaa. Täällä kokoajsn sanotaan että helikopteri on tulossa varmasti ja hinnat pyörii 900 dollarin ja 3000 dollarin välillä. Yhteydet on tosi huonot mutta tänään sain soitettua satelliittipuhelun caritalle että olemme kunnossa. Nyt odotamme hieman ja yritämme saada uudestaan yhteyttä rishiin. Matkamme kotheen tultiin tosi rivakkaa tahtia ehkä 2h. Vettä rupesi satamaan ja matkalla huomasimme tehneemme oikean päätöksen koska reitti kulki kivikossa ja suuria lohlareita oli vyörynyt alas. Rahat alkaa loppumaan kun olemme jouteneet maksamaan kaiken itse kun sherpamme lähti itse alas
Myös sherpa jonka piti jäädä siltä varalta että emme saakkaa helokopteria. Kohteen saavuttuamne kuulimme vielä että lakpa sherpa ja oliver olivat lentäneet Luklaan kun olivat soittaneet rishille. Me 3 suomalaista jäimme siis oman onnemme nojaan ja sherpamme lentää itse pois..hieman eri käsitys näistä pakettimatkoista.

Thangna 4200m

Tänään heräsimme no7n klo 6.00 aikaan ja aamupala oli tilattu klo 7.00. Söimme rauhassa munakasta ja puuroa. Vitsailin Lakpa Sherpalle että missä lupaamasi auringonpaiste on. Satoi lunta. Lunta oli tullut pikkuhiljaa jo edeltävänä iltana. Lähdimme vaeltamaan kohti Tagnakia klo 8.00 aikaan ja vaikka keli ei ollut parhain oli mieli suhteellisen korkealla. Tuntui siltä että edetään vuorelle. Kulkemamme polku kulkee jokilaaksossa lähes keskellä vuoria. 2h vaelluksen jälkeen saavuimme teetuvalle jossa joimme minttuteetä. Lakåa istui toisessa huoneessa huusin hänelle kippis. Tunnelma oli hyvä. söimme jotakin keksin jäänteitä jota oli jäänyt rinkkaan. Lähdettiin jatkamaan vaellusta yltyvään lumisateeseen ja Oliver katosi toisen sherpan kanssa eteenpäin. Oliverilla oli kovat menohalut. Vaellettuamme noin tunti saavuimme vuoren rinteellä sijaitsevaan munkkiluostariin. Oliver ja toinen Sherpa oli myös siellä. Menimme sisään joka oli tyhjä. Lakpa sherpa antoi rahaa tipboxiin ja rukoili. Kävin itsekkin hakemassa laukkuni ja laitoin 60 rup sinne. En osannut rukoilla tai muuta, mutta kunnioitin paikkaa. Lähdimme liikkeelle jatkaakseen kohti kylää tulee väsymeen näköisiä kiipeilijoitä ja sherpoja vastaan jolla yhdellä oli reppuselässä vupristotautia sairastava sherpa. Kovaa kyytiä he ohi mennen kätteli Lakpaa ja jatkoi matkaa alas. Jatkoimme vaeltamista ja noin 30min päästää näimmekin kylän. Tuntui suhteellisen helpolta päivältä kun oltiin noustu 700m ylös. Jäimme ottamaan muutaman valokuvan isosta kivestä johon oli kirjoitettu welcome tagnak. Jatkoimme suoraan ja vasemma puolellamme kulki noin 1m korkea kivistä tehty muuri. Kun pääsimme 20m päähän ensimmäisestä talosta juoksee lapsia ja aikuisia huutaen ulos. Luulimme heidän leikkivän jotakin kunnen mas allamme rupesi liikkumaan todella paljon. Tuntui kuin olisi jäällä joka liikkuu ylös alas mutta nyt se liikkui myös sivuttain varmaan 30-50cm. Kivimuuri joka vieressä seisoimme sortui lähes päällemme ja hyppäsimme siivuun juuri ennen kuin se tuli päällemme. samalla katsoin edessä olevaa 2 kerrosta kivitaloa joka huojui kuin korttitalo ja ympärillä alkoi kauhea kuhina taloja sortui ympärillä jotkut enemmän ja toiset vähemmän. Kun järistys loppui kaikki oli kauhuissaan ja ihmeissään että mitä tapahtui. Tuli pakottava tarve kysyä Lakpalta pitäisikö auttaa tai tarkastaa onko joku jäänyt loukkuun. Kysyittiin Lakpalta onko meillä telttoja koska tuossa vaiheessa ei houkuttanut mennä näihin kiviloukkoihin. Kysyttiin myös satelliittipuhelimesta joka piti heillä olla matkassa. Tätä nimenomaista asiaa varmistettiin Rishiltä Kathmandussa. Järistyksen jälkeen tiedimme että voi tulla jälkijäristykdiä joten kokoonnuimme hetkeksi pohtimaan asiaa. Lakpan pyynnöstä jatkoille matkaa kohti kylän viimeistä tupaa jonka vieressä on kylän isoin 2 krs talo. Menimme teelle ravintolaan. Olimme kylmissään ja märkiä. Eteiseen tulee ilmeisesti äiti ja hänen lapsensa. Heidän talonsa oli mitä ilmeisesti sortunut. Pyysin heitäkin kamiinan ympärille lämmittelemään. Äiti repesi heti itkemään ja en pystynyt katsomaan heitä kunnolla silmiin. Teki pahaa heidän puolestaan. Tänne päästyämme alkaa kuulumaa Kharen suunnalta jyrinää ja sherpat huuta avalance eli lumivyöry. Lähdemme kaikki juoksemaan kovaa vauhtia karkuun takaisin sinne päin mistä olimme tulleet. Tunsin kuinka jaloissa alkoi polttamaan kun oli rinkka selässä ja oltiin 4200m korkeudessa. Tämän episodin oliver sai videolle. Tämän jälkeen oltiin joinin kanssa hieman eri paikasta kuin muut tai oikeastaan siellä suunnalla mistä oltiin tultu. Koko paikassa oli sumuista ollut koko päivän joten ympäristöä ei pystynyt hahmottamaan. Lähdimme muiden luokse ja jouni tokaisi että kiipeilut jäi tähän. Olimme jounin kanssa yhtä mieltä asiasta. Mikael sanoi ettei kannata hötkyillä kun ei tiedä muoden paikkojen tilannetta. Minun teki mieli kääntyä ja löhteä takaisin. Puimme hieman fleese takkia ym yllemme kun tuli kylmä. Jotakin pientä jälkijäristystä tuli. Oli surkeaa jatsoa ihmisten talojen sortuneen. Venäläiset rupesi pystyttämään telttaa ylemmäksi parempaan suojaan. Heidän johtajansa oli tietoinen paikoista koska oli käynyt täällä aikaisemminkin. Jonkin ajan kuluttua Lakpa sanoi että meidän isot tavarakassit oli viety sinne isoon 2krs taloon. Menimme sinne ja rupesimme heti pakkaamaan pakollisia tarvikkeita rinkkaan kuten lämmintä vastetta yms. Laitoimme joinin kanssa laukut valmiiksi käytävään ja otimme myös makuupusdit esille sänkyyn ja myös kypärät. menimme syömään lounasta viereiseen pienempää hieman turvallisemman oloiseen ravintolaan. Joimme ensin teetä paljon ja söimme. Tämän jälkeen kysyin Lakpalta että mennäänkö auttamaan paikallisia hän ja toinen sherpa sanoi että se on vaarallista. Kävelimme kylän keskelle ja näimme venäläisen operaattori miehen ja sain luvan soittaa vaimolleni Caritalle. Sovittiin muun porukan kanssa että hoidan puhelun ja kerron tilanteen jotta carita kertoo eteenpäin. Puhelimeen Carita vastasi yllättyneesti mutta iloisesti. Yritin kertoa nopeasti tilanteen että on sattununut masnjäristys ja olemme kunnossa. Olemme tagnakissa ja hänen mitäisi soittaa Miialle ja Mikaelin vaimolle Maarit Suviolalle sekä Karille joka toimii Aventuralla matkan järjestäjänä. Lopetimme puhelun pikaisesti. Tarjosimme rahaa puhelusta mutta venäläinen ei ottanut vastaan. Puhel7n jälkeen autoimme yhtä paikallista perhettä jolta oli sortunut talon pääty. Hän sahasi tukiparrua maata vasten ja menimme auttamaan häntä. Sahasin parrun loppuun ja hän vei sen taloon sisälle johon hakkasimme isolla kivellä ja lankulla parrun pönkäämään kattotuolia. Kysyimme onko hänellä nauloja näyttämällä vanhaa lankkua jossa oli 2 roustunutta naulaa. Hän yritti etsiä mutta olivan niin köyhiä ettei niitäkään löytynyt. Kysyimme myös vasarasta jota ei ollut mutta hän kaivoi metallisen kiilan joka kävi vasarasta. Hakkasimme Oliverin kanssa nauloja suoraksi. Naulasin myös tukipuun kattoparruun kiinni. He olivat kiitollisia ja tarjosivat teetä mutta olimme juuri juoneet joten kieltäydyimme kiltisti. Yritimme mennä päivälevolle isoon kuvitaloon mutta päätimme jounin kanssa mennä pienempään odottamaan dinneriä. Mikaelkin sanoi tulevansa kohta perässä. Söimme vihanneskeiton ja momoja ja kahvia päälle. Hetkeksi oli parempi olo. Lakpa oli saanut yhteyden Rishiin joka oli sanonut että kakkien pitää tulla alas. Lakpa kysyikin ruokapöydässä että halutaanko mennä vielä ylös. Nyt oli liian monta merkkiä miksei reissua kannattanut jatkaa. Tuvassamme oli tsekkejä kaksi pariskuntaa ja yksi mies joka oli palelluttanut varpaansa vuorella. Toisen pariskunna mies kärsi vuoristotautia ja oli saanut mukavalta saksalaiselta herralta Kallelta ödemiini lääkettä. Lunta oli kuulemaan mukaan enemmän 10 vuoteen. Ja sitä satoi kokoajan lisää. Lisäksi khareen menevä silta oli romahtanut. Tässä on vain yksi suunta ja se on kotiin. Päätimme jounin kanssa että emme jää isoon kivitaloon vaan tulemme tähän pieneen ravintolasn jossa sherpat myös nukkuvat. Tässä on vähemmän kiviä niskaan. Pelasimme hieman korttia paska housua ja oli mukava tunnelma. Pelin jälkeen osa sherpoista rupesi nukkumaan. Yritimme valvoa hieman ja sovittiin Kallen kanssa että pidämme kipinä vuoroa. Yritin nukkua hieman. Olin laittanut vaelluskengät niin että saan ne nopeasti vedettyä jalkaan. Juuri kun nukahdan noin klo 21  kuuluu huutoa out out. Herään ja laitan kengät jalkaan lähdemme juoksemaan ulos talosta. On pimeää ja otsalampun valoja välkyy kokoajan. Järistys ei ollut kovin suuri mutta säikäyttää kovasti. Menemme takaisin sisään ja kalle haluaa nukahtaa hetkeksi. Sidon kengät kunnolla jalkaan vaikka on kokoajan kylmä jaloista. Järistyksiä tulee uudestaan 23 aikaan ja 1-2 välillä. Talon päätyseinä on pullistunut ja sortuu vielä. Ravintolasta pääsee joko ravintolan ovesta tai pääovesta. Ravintolan lattialla nukkuu paikam pitäjä jolla on myös pieni 16kk lapsi. Yhden kertaa kun ryntäämme ulos unnenpöpperöisenä olemme astua perheen päälle. Lapsi itkee ja tunnelma on jo pitkään ollut jännittynyt. Ihmiset toivoo että vain pääsisi pois. Kirjoitan blogia 2:45 ja odotamme aamua.

Päivä 2

Nousin taas kipinään n. 5.00 aamuyöstä ja aamu alkoi pukkuhiljaa valkenemaan.
Aamulla näki todellisuudessa kuinka suuri vuori ravintolan takana on. Vuoren profiili oli kuitenkin sellainen ettemme pitäneet hirveän suurena vaarana sitä mutta Lakpa kertoi kuinka 6 vuotta sitten kharen suunnalla oleva jäätikköjärvi joka oli huuhdellut tämän vanhan kylän. Nyt kylää oli nostettu muutamalla metrillä. Tuollainen maanjäristys voisi murtaa järven ja se pääsisi tulemaan kylään. Tätä Lakpa varmaan tarkootto edellisenä päivänä kun huusi lumivyöry..
Söimme aamupalaa ja heti aamusta sovimme lakpan kanssa että ottaisi yhteyttä rishiin ja järjestäisi meille helikopterikyydin khatmanduhun. Lakpa ei ollut saanut yhteyttä ja cekkiläiset ystävämme kinnostui helikopterikyydustä myös kun osa heifän porukkaansa oli huonossa kunnossa. Venäläinen mies antoi meidän tai oikeastaan toisen nepalilaisen miehen soittaa helikopteri meille. Useiden heidän puhelimien ja sateeliittupuheluiden jälkeen hän sai tulattu 3henkilöä khatmanduhun a'3000$ ja chekit maksavat 5 hekilöä jokainen 300$ hinta oli ilmeisesti edullisempi kortilla kuin vakuutusyhtiöden kautta. Meillä on vakuutukset jola täytyy selvittää kotosuomessa. Ensi kopterriden piti tulla puolenpäivän n.klo 13 mutta dumu tul7 takaisin eikä ole päässeet hakemaan. Nyt uusi aika klo 17.00 ja 17.30 jälkeen kopterit eivat taas lennä. Lounaan jälkeen tuli maanjäristys ja kaikki juoksi taas ulos ja taloja romahteli lisää. Kun menimme kohti helikopteripaikkaa näimme kallen ryhmästä yhden naisen kaatuneet maanjäristyksestä ja löi päänsä samalla. Heidän ryhmån jäsrnet auttoi ja antoi paperia ja nosti naisen jalkoja ylös kun hänellä oli huono olo. Hetken jälkeen kalke ja heidän ryhmänsä jatkoi alas koteen. Oliverin piti lähteä alas ja kaikki serpat oli myös menossa. Kävimme kuitenkin sanomasa lakpalla että yhden serpoista pitää jäädä meidän kanssa siihen saakka kunnes helikopterilento tulee. Shiri jäi meidän kanssa. Serpat lähti alas kun olivat saaneet tipit taskuun..
Ranskalainen ja hollantilainen lähtivät ylös enen järistystä, joka pistää mietityttämään miksi. Everestin basecampistä ja ympäri luklaa helikopteri on kerännyt kuolleita. Aamulla luku oli 1400 ihmistä. Luku tulee kasvamaan vielä reilusti. Nyt toivotaan että päästään khatmanduhun ja jos tämä blogi on julkaistu olemme päässee lentokentän wifiin. Pyrimme saamaan yhteyden Aventuraan ja saada mahdollisesti lennot kotiin.

Seuraavana aamuna.

Helikopteri ei tullut sumun takia ja oma sherpammekin oli lähtenyt tai sitä ei ole eilisen jälkeen näkynyt. Eilen illalla varauduimme taas valmomaan yön ja nukkumaan ravintolassa. Onneksemme ravintolan putäjä oli saanut kharesta veljeltään ison teltan johon pääsimme nukkumaan heidän perheensä kanssa. Teltassa oli pieni lapsi. Nukuimme pitkästä aikaa kunnon yön. Jännä tunne kun maa elää allasi kokoaja vähän. Tänään helikopterin piti taas tulla klo 7.00 ja tässä odotellessamme kopteri tulee heti ja no problem sanotaan vaan. Klo 10.00 viimeisimmän tiedon mukaan sen pitäisi tulla. Päivällä saapuu aina pilvet joten jos kopteri ei saavu ennen niitä lähdemme kävelemään takaisin. Viestiä on lähetetty täältä koteen josta se on mennyt eteenpäin.
Venäläisetkin ovat päättäneet jättää leikin kesken ja palata suuren lumimäärän takia.

Kote 3540m

Tänään saavuttiin Kote nimiseen paikkaan joka sijaitsee n.3500m korkeudessa. Takana 5h trekki. Matkan aikana nähtiin ensimmäisen kerran Mera Peak. Tänään kiipesimme ja laskeuduimmu todella paljon joka tietää takaisin tulomatkalla paljon nousua. Menimme taikametsän läpi jokilaaksoon ja taas noustiin hieman ja laskeuduttiin Makala, Barun kansallispuistoon. Aika pitkä päivä tänään ja mukava vaihtaa kuivaa päälle ja kohta saadaan ruokaa.
Pääsimme vesisateen alta 2 kertaa juuri taukopaikkaan. Meidän perässä tulevat venäläiset jäi sateeseen. Illemmalla kylässä alkoi kova lumisade. Meralta saapuikin kiipeilijoitä aika väsyneen oloisina. Sää ikkuna pitäisi osua juuri oikeaan ja mietimmekin tiekennammeko tahtia jotta meille jää huiputukseen enemmän valinnan varaa. Koti-ikävä painaa hieman, mutta toivottavasti loppu menee hyvin ja päästään kotiin rakkaiden luokse. Täällä oppii arvostamaan taas kaikkea pientä ja suurta.

Mera Lodge 3500m

Tänään saimme joukkoihimme Irlannista kotoisin ja tätänykyään australiassa asuvan Oliverin. Oliver on 22v. Ja painaakin nuoruuden innolla eteenpäin. Huomenna laitetaankin hieman hitaampi kaveri eteen, muuten rupee Oliverin ja muidenkin otsalohkoa jyskyttää.
Tänään nousumetrejä kertyi 650m /2h joka tuntui suhteellisen helpolta mitä vertasi Namchen nousuun, joka on aika paljon pidempi matka ja olihan meillä raskaammat reput. Täällä Mera Lodgella sataa kovaa ja ukkostaa. Saamme kuitenkin nukkua ja levätä aika vaatimattomissa pienissä kopeissa. Täällä on meidän lisäksi 6 hengen venäläisporukka ja hollannista yksi mies oppaineen. Tästä reissu kohti Meran Peak on alkanut.

Luklassa!

Toni, Jouni ja Mikael ovat saaneet helikopteri kyydin Luklaan ja ovat nyt parempien yhteyksien päässä. Pyydän kuitenkin että linjat jätettäisiin vain operaattorien, viranomaisten ja läheisten käyttöön toistaiseksi. Heillä on Snowy Horizonilta opas taas mukana. Kaikki ovat tiettävästi kunnossa, mutta järkyttyneitä. He odottavat nyt Luklassa jatkolentoa Kathmanduhun. Hurjia tarinoita, mutta Toni saa niitä sitten itse tänne päivittää kun kykenee.

-Carita Kilpinen-

Käsittämätöntä säätöä!

Ei se kopterin saaminen nyt niin yksinkertainen juttu ollutkaan. Pitää antaa maksusitoomus jotta voidaan antaa vihreää valoa. Ensin sanotaan että kaikki tehdään ja kopteri on tilattu. Hetkeä myöhemmin tulee kuitenkin viestiä että ennen kuin he tekevät mitään on annettava kirjallinen maksusitoomus kaikista poikkeavista kustannuksista. Kiristyksen makua. Voidaan sitten myöhemmin ihmetellä kuka maksaa mitäkin. No, käsitellään koko tämän kriisitilanteen hoitoa sitten kun kundit on kotona.

Sain Tonilta uuden puhelun. Viesti ei ollut niin rauhoittava kuin aiemmin. Kopteri on saatava sinne heti. Heiltä on ruoka ja rahat loppumassa. Heidän paikalliset oppaansa olivat itse lähteneet jo kylästä helikopterilla ja jättäneet kundit oman onnensa nojaan. Tonin turhautuminen tuli hyvin läpi. Varmasti vielä vaikeampaa kuin meillä olla epätietoisuudessa odottamassa tuleeko kukaan hakemaan.

Voimia! Kyyti on tulossa!

Kyyti on tilattu.

Jouni oli tovi sitten yhteydessä Aventuraan tiedustellen kopterikuljetusta. Heille saatiin viesti läpi että odottavat nyt paikoillaan kärsivällisesti. Kopteri kyyti on tilattu, mutta kuinka nopeasti kopteri saapuu riippuu täysin sääolosuhteista ja pelastustehtävien priorisoinneista. Odotusta voi siis olla edessä muutamia päiviäkin. Positiivista on että he ovat kylässä joka on alueen mittakaavassa kohtalaisen kokoinen. Ruokaa, suojaa ja tarvittavat välineet puhtaan veden tekemiseen löytyy. Viesti yhteyden puuttuminen on turhauttavaa, mutta nyt pitää yrittää olla kärsivällinen. Paikallisen majatalon satelliittipuhelin on heidän käytettävissään hyvin rajoitetusti ja uskoisin että tähän mennessä tuohon kylään on virrannut vuorilta muitakin ihmisiä jotka kaikki yrittävät saada viestinsä läpi kotiin.

Näin niin kuin tunnelman keventäjänä sanoisin tässä vaiheessa että postimerkkien keräily harrastuksena alkaa näyttämään hyvin seksikkäältä.

-Carita Kilpinen-

Tilanne elää...

Nyt on ilmeisesti niin että Toni, Jouni ja Mikael ovat erkaantuneet muusta retkikunnasta jostain tuntemattomasta syystä. He yrittävät omatoimisesti järjestää helikopteri kuljetusta itselleen. Kopteri liikenne on hyvin ruuhkautunut ja kiireinen kuljettaessaan loukkaantuneita alas vuorilta ja epävarmaa on kuinka paljon kundit tietävät tuhojen laajuudesta. Mikael oli ollut eilen satelliittiyhteydessä Aventuraan pyytäen avustusta kopterin saamiseen. Täällä yritetään toimia ripeästi, mutta edelleen huonot linjat haittaavat kommunikointia paikallisen operaattorin kanssa.

Toni, Jouni ja Mikael ovat kuitenkin edelleen viestinsä mukaan kunnossa.

Googlen suht tuore satelliitti kuva Koten kylästä.


-Carita Kilpinen-

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Yhteydenotto ja viesti kotiväelle!

Sain hetki sitten (klo.11.43) satelliittipuhelun Tonilta. Puhelimen käyttöä on ilmeisesti rajoitettu. Helikopterin saamisessa on ilmeisesti vähän vaikeuksia, mutta asiaa yritetään järjestellä. Heillä ei toimi mitkään puhelin tai datayhteydet. Kaikki ovat kunnossa ja hyvin voivia. Kotiväelle lähetettiin rakkaita terveisiä.

-Carita Kilpinen-

HYVIÄ UUTISIA!

Retkikunnan paikalliseen operaattoriin Kathmanduun on saatu yhteys ja sieltä tieto että retkikunta on tällä hetkellä Goethe Kote nimisessä kylässä. He ovat onnistuneet järjestämään itselleen helikopteri kuljetuksen Luklaan ja he odottavat parhaillaan tuota kyytiä. Luklasta heidän on tarkoitus jatkaa matkaa lentokoneella Kathmanduun. Sitä ei kuitenkaan tiedä kuinka pitkään he joutuvat odottamaan jatkolentoja. Viesti on kuitenkin se että he ovat turvassa ja välitöntä vaaraa ei ole. Tieto on välitetty myös ulkoministeriöön.

PS. Tiedon kulku on piristynyt mukavasti ja koko ajan tulee jotain uutta. Luklan lentokenttä on avattu myös turistilennoille, joten jatkoyhteyden saaminen sieltä riippuu vain sääolosuhteista. Luklassa puhelin ja datayhteyksien pitäisi toimia paremmin.

Jos nyt kävisi niin että helikopteria ei jostain syystä saisi niin kylästä jossa he tällä hetkellä ovat on muutaman päivän kävely Luklaan. Varusteita pitäisi olla riittämiin. Kartassa näkyy heidän tämän hetkinen sijaintinsa merkittynä vihreällä.



VINKKI RETKIKUNTALAISILLE: Ncell operaattorien serverit ovat lähes kokonaan kaatuneet, joten kannattaa valita jokin muu operaattori. Lyhyet max. yhden lauseen mittaiset viestit tulevat varmimmin perille. Sonera tarjoaa ilmaiset puhelut, tekstiviestit ja datan asiakkailleen Nepalissa 2.5. asti.

-Carita Kilpinen-

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Tietojen päivitystä Nepalista

Uutta viestiä tai puhelua ei ole Nepalista tullut. Ajattelin kuitenkin koota tänne yhteen ne tiedon hippuset jotka on tietoon tulleet. Matkanjärjestäjä Aventuraan sain tänään yhteyden, mutta valitettavasti heilläkään ei ollut mitään uutta tietoa retkueesta. Sateliittipuhelimet ovat edelleen mykkinä. Moni tieto on varsin ristiriitaista. Palaan kuitenkin tähän aiheeseen erikseen myöhemmin. Nyt toivon että kaikki energia keskitetään kontaktin saamiseen. Kansainvälisiä sivuja ja blogeja seuraamalla saa jonkinlaista kuvaa minkälainen tilanne alueella on, tosin suurin osa käsittelee Kathmandun ja Everestin alueita. Hyvin vähän löytyy mitään tietoa muista alueista.

Seuraavaksi se mitä tiedän.


  • Phakding ja Luklan välisellä alueella on ollut merkittävä maanvyöry, joka ilmeisesti haittaa kulkua tällä alueella (tämä tieto saatu ennen tämän päiväistä jälkijäristystä). 
  • Luklan lentokenttä on avattu ja sen kaikki liikenne on varattu pelastus-/armeijakalustolle tällä hetkellä. 
  • Alue jolla retkikunta liikkuu ei kuulu ns. pahimpaan riskialueeseen lumi-/maanvyöryjä ajatellen. 
  • Tänään iltapäivällä lähellä sitä aluetta jossa retkikunta liikkuu on tapahtunut uusi voimakas 6,7 magnitudin jälkijäristys, joka on aiheuttanut uusia vyörymiä ainakin everestillä. Tästä linkistä voi seurata jälkijäristyksiä alueella. 
  • Ulkoministeriöllä retkikunnasta ei ole myöskään uutta tietoa.
  • PS. Heidän Nepalilaisen operaattorinsa nettisivut ja Facebooksivut. Kummassakaan ei ole tosin mitään tietoa tapahtumista.


Sydäntä lämmittää suuresti se että toimijat jolle tämä asia ei kuulu lainkaan ovat auliisti auttaneet tiedon saamisessa ja mielenrauhan luomisessa. On hienoa huomata kuinka välitön auttamisen meininki vallitsee tämän pienen maan kiipeilypiireissä. Kiitos.

Aiheesta herää paljon tunteita sekä ajatuksia. Niin kuin varmasti kaikilla omaisilla jotka odottavat uutisia lähimmäisistään. Hyvin hoidettu tiedon kulku, vaikka ei varsinaisesti olisi mitään uutta raportoitavaakaan on tälläisessä tilanteessa todella tärkeää. Seuratessa uutisointia alueelta ja lukiessa paikalla olijoiden kuvauksia tapahtumista on välillä vaikeakin olla menemättä itse katastrofin vietäväksi ja kuvittelematta mitä kaikke siellä on voinut sattua. Se ei kuitenkaan auta tässä tilanteessa itseä tai Nepalissa olevia. Viimeisten tietojen mukaan siellä on kuitenkin kaikki kunnossa. Uskon vakaasti myös siihen että porukka osaa tehdä oikeanlaisia ratkaisuja siellä. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin odottaa tälläisellä hetkellä. Ei kuitenkaan auta muu kuin istua käsien päälle ja odottaa. Puhelinrinki toimii.

Voiman täyteisiä ajatuksia Nepaliin, sekä kaikille asianosaisille. <3

-Carita Kilpinen-





lauantai 25. huhtikuuta 2015

TILANNETIETOJA: Nepalissa maanjäristys

Nepalissa ollut maanjäristys. Retkikunta on kunnossa, mutta joutuivat kääntymään pois Mera
Peakilta.

PS. Lisäpäivitys tietoa kaipaaville:
Sain tänään klo. 11:51 satelliittipuhelun mieheltäni Tonilta. Yhteys oli aika huono, mutta viesti oli suht selvä ja hyvin lyhyt. Kaikki retkueen jäsenet ovat kunnossa, mutta joutuvat kääntymään takaisin. Välitä viesti myös muille. Ilmeisesti jos kuulin oikein niin matkan järjestäjälle Aventuralle oli saatu asiasta jo viesti. Monien uutislähteiden perusteella myös satelliittiyhteydet pätkivät pahasti, joten on onni että saivat puhelunsa läpi. Aloin (hyvien ystävien auttamana) heti selvittämään asiaa ja levittämään tietoa. Erikoisena pidän että Aventuralta ei ole tullut minkäänlaista tiedoitusta asian osalta tai heiltä ei myöskään saanut koko päivänä ketään kiinni tälläisellä kriisihetkellä. Olisi auttanut huomattavasti tiedon jakamisessa oikeille henkilöille.  Ulkoasiainministeriöön tajusin soittaa vasta muutama tunti sitten, josta sain vihdoin tiedon että viesti on tavoittanut kaikki retkueen omaiset tämän blogin kautta. 

Kirjoittanut:
-Carita Kilpinen-

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Back to Lukla

Tänään trekkasimme takaisin Luklaan. Tulimme syömään pastat everest coffee baariin. Kohta lähdemme etsimään majapaikkaa meille. Huomenna alkaakin sitten reissun opastettu osuus kohti Meran perusleiriä. Välimatkat täällä on suhteellisen pitkiä varsinkin jos repussa on painoa enemmän.

Back to Phakding

Tänään trekattiin takas Phakdingiin ja sattumalta tapasin vanhan koulukaverin Joni Kanervan joka oli menossa Mandala porukoineen Island peakille. ☺
Mukava pikku kylä. Täällä me istutaan hevosten, kanojen, kissojen ja koirien kanssa olusella.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Näkymiä ja tunnelmia

tänään taas on nähty paljon käyty pikku akli trekki tekemässä. Jounilla oli hieman kuumetta mutta nyt jo virkee mies. Huomenna olisi tarkoitus lähteä laskeutumaan kohti phakding kylää jossa yövymme huomenna. Tänään vielä käytiin kaupoissa tapaamassa mukavia imisiä ja kävästiin illy kahvit nykäsemässä. Näyttelin paikalliselle taitelijalle caritan taiteita☺

Everest view hotel

Tänään kävimme trekkaamassa Everest näköala paikalle 3880m korkeuteen. Täällä on ollut mitä upein päivä ja näimme Mount Everestin livenä. Kyllähän se iso möhkäle on vaikka kaukaakin sitä katselee. Tapasimme myös porukkaa jotka ovat kiipeämässä amadablamille. Kuvassa terävä huippu. Jouni joutui myös turvautumaan immodiumiin. Tänään oli hieno trekkipäivä ja täytyy sanoa että on kyllä ehdottomasti yksi hienoimmista paikoista. Maisemat ovat olleet huikeita.

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Aamu Namtchessa

Nyt on herätty upeaan aamuun n.7.30 aikaan ja yö oli aika levoton. Porukalla on pieniä kolotuksia ja itse joutuu popsimaan immodiumia. Ikkunasta avautuu aikamoisia näkymiä.

Pizzalla

Tultiin Hermansiin pizzalle😊

Phakding

Phakdingin boggaaja☺

Reitin varrelta

Tänään tosiaan lähdimme n.2800m korkeudesta trekkaamaan kohti namtchea joka sijaisee 3440m korkeudessa. Matka jyrkkeni aika lailla ja rupesi hieman jopa tuntumaan, kun energia meni hieman loppuun. Nyt on sopat mahassa ja lähretään kylille😊

Namtche herkkuja

Natche bazaar, 3440m

Nyt on päästy namtseen 3440m korkeuteen. Tänään olikin jo hieman rankempi päivä. Täällä me yövytääb hotel namchessa. Allekirjoittanut on joutunut aloittamaan immodium kuurin. Kaikkilla on hyvä olo ja nyt ruvetaan syömään.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Phakding

Nyt päästiin Phakding kylään. Ollaan tultu tosi rauhassa ja käyty syömässä ja nautittu vuoristosta. Eka immodium syöty mutta ei vielä mitään pahempaa.
Nyt tultiin kafgeelle snowland lodgeen ja pähkäilään lähdetäänkö vielä eteenpäin. Iltapäivää kohti hieman ilma huononee, mutta toistaiseksi ei vielä sada. Pientä ripsintää. Porukalla on hyvä fiilis.

torstai 16. huhtikuuta 2015

Lukla

Tunnelmia Luklasta

Lukla 2850m, päivä 4

Nyt on päästy Luklaan ja aika tsäpäkkää toimintaa on lentokenttä meininki. Tuntee kuinka ilma taas kulkee Kathmadun jälkeen. Jotakin lainatakseni tästä voisi todeta että nyt ollaan paikassa!

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Kathmandu, päivä 2

Eilen saavuttiin perille kathmanduun. Lentokentällä oli perinteisiä säätöjä laukkujen kanssa mutta kun pidimme itsepintaisesti puoliamme saimme myös laukut perille. Kävimme paikallisen operaattoriin neuvonannossa eilen ja tänään käymme vielä hakemassa lupaa Everestin kansallispuiston puolelle. Kathmandu on mielenkiintoinen paikka. Kiipeilykauppoja on jos minkälaista tahansa. Good Price only for me..😃
Samsungin ei pelitä ja sillä ei tahdo päästä verkkoon ollenkaan, mutta onneksi on ipad.
Tänään olisi tarkoitus lähteä tutkimaan muitakin nähtävyyksiä. Onneksi flunssakin rupeaa helpottamaan. Tästä siis tulee hyvä päivä.😛

Aamupalalla


Kathmandu

Hotel Vaishali

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Delhi

Nyt on päästy Delhiin ja käyty syömässä aamupalaa. Nyt parin tunnit pysähdys kentällä. Sain diilattua pojjaat Loungeen ja nyt nautitaan sen suomista antimista. Kentällä on aika rauhallista, kun ajattelee 11 milj asukkaan kaupunkia. Tosin kello n 7.49 paikallista aikaa. Lento sujui yllättävän nopeasti hieman yli 6h. Koneessa ei paljon kerennyt nukkumaan joten täytynee ottaa tämä takasin.



Koneessa at last☺

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Reissu lähenee..

Pitkällisen odotuksen jälkeen reissu alkaa olemaan lähellä. Tiistaina 14.4.2015 starttaa Expedition Mera Peak 2015 reissu. 

Reissua on suunniteltu nyt hieman yli vuoden verran ja kuntoakin on käyty kartoittamassa malmarin mäessä. Harmi että reissusta on moni joutunut jättäytymään pois ja viime metreillä Miihkalin lonkkakin vielä irtisanoutui ja joutui jättää leikin kesken. Miihkalille terveisiä että kyllä ne vuoret odottavat ja seuraavaan reisuun sitten vaan mukaan. Tällä erää retkikuntaan ilmoittautuu Jouni Mäkinen, Mikael Suviola ja allekirjoittanut.

Matkanjärjestäjänä meillä toimii Aventura joka on ostanut palvelut Nepalista paikalliselta operaattorilta. 

Lennämme Delhin kautta Kathmanduhun 1350m jossa vietämme muutaman päivän, jonka jälkeen lennämme  eksoottisella konetyypillä kohti Luklan lentokenttää . 
Luklasta teemme omatoimi trekin Namche bazaariin. Pienessä vuoristokylässä asuu noin 1650 ihmistä ja kylä sijaitsee n.3440m korkeudessa. Namchessa  vietämme muutaman yön ja nautimme näköaloista mm. Mount Everestistä sekä muista henkeäsalpaavista vuorista.

Täältä blogista pääsee seuraamaan reissun etenemistä , kun verkot sen sallivat.

Toni